Kuormittavuus työelämässä – metsäalan tikittävä aikapommi
Metsäalalla menee hyvin ja uusia investointeja suunnitellaan ympäri maatamme. Hyvä näin, sillä niiden ansioista metsäasiantuntijoille tulee riittämään töitä jatkossakin. Positiivista on myös se, että jossain määrin on tunnistettu tuleva eläköitymisbuumi. Kokonaisvahvuuden säilyttämiseksi alalle on kuitenkin rekrytoitava riittävästi uusia metsäasiantuntijoita.
Puulaitokset tarvitsevat puuta joka päivä ympäri vuoden ja tämä tuo haasteita myös alan työtehtäviin. Metsäasiantuntijoiden toimenkuvat ja työtehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet olennaisesti ja valitettavasti tänä päivänä niitä varjostavat kasvavat ja ylimitoitetut tavoitteet, kiire, pakkotahtisuus sekä yhteiskunnan ja kansalaisten vaatimukset. Nämä psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. Työkuorma on monella niin valtava, että työpäivät venyvät ylipitkiksi ja raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Metsäasiantuntijan hyvä tarkoitus suoriutua tavoitteistaan ja tehdä työnsä hyvin koituukin sudenkuopaksi. Työt viedään kotiin, yritetään sovittaa työ ja perhe-elämä niin, että tehdään työt ehkä salaa silloin, kun muut perheenjäsenet nukkuvat tai ovat muualla. Kiireen keskellä unohdetaan myös omat ja perheen jäsenten harrastukset ja syöksy kohti montun pohjaa on alkanut.
Unihäiriöt, väsymys, ahdistus, ärtyminen, kielteisten reaktioiden lisääntyminen, päätöksenteko ja töihin tarttuminen vaikeutuvat. Tuntuvatko nämä asiat tutulta? Nämä asiat ovat mielenterveysseuran liiallisen stressin hälytysmerkkejä ja huolestuttava askel kohti työuupumusta. Suomessa lieväasteisena työuupumuksesta kärsii vuosittain 25 prosenttia ja vakavasti 2,5 prosenttia. 35 prosenttia kokee kärsivänsä työkyvyn heikkenemistä.
Asian esille ottaminen
Metsäalan yksi ongelmista voi olla ammattikunnan perinne ja ylpeys, ettei uskalleta tunnustaa voivansa huonosti tai, että ei jaksa. Pelko mustalle listalle joutumisesta tai työpaikan menettämisestä vähentävät halua nostaa asioita esille.
Tärkeintä olisi kuitenkin asioista keskusteleminen ja, mitä nopeammin sitä parempi. Työpaikalla asian voi ottaa esille esimiehen, luottamus-/yhdysmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Vaihtoehtoja ovat myös työterveyshuolto, terveyskeskus tai kotona läheisten kanssa.
Urheilussa kunnon ylirasitustilaan tai ns. montun pohjalle itsensä harjoitellut urheilija ei todennäköisesti ikinä palaa samalle maksimitasolle kuin ennen siihen joutumista. Ihmiskehon suojelumekanismit ovat sen verran fiksuja, että ne estävät tämän. Palautuminen normaalitilaankin kestää pitkään. Sama kaava taitaa päteä ravinto-ongelmien ja myös työuupumuksen kanssa.
Tämän takia olisi tärkeää saada luotua työpaikoille avoin yhdessä tekemisen ilmapiiri. Työssä jaksamisen pitäisi olla johtotähti kaikkien toiminnassa ja tavoitteet sekä työmäärät asialliset. Isossa roolissa tämän onnistumisessa ovat esimiesasemassa olevat henkilöt. Heillä pitäisi olla riittävä kokemus kentällä toimivien asiantuntijoiden työtehtävistä ja henkilöstöä olisi tuettava tavoitteiden saavuttamiseksi. On helppo keksiä erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan päivittäin seurata tavoitteiden toteutumista henkilökohtaisella tasolla. On kuitenkin aivan älytöntä luulla, että ihminen toimii jatkuvasti kuin sveitsiläinen kello. Eri syistä jossain vaiheessa, kaikille tulee jonkinlainen taantuma ja tulokset vaihtelevat. Ei huippu-urheilijakaan pystyy illasta toiseen vetämään kärkituloksia, vaan elimistö tarvitse aika ajoin perushuoltoa ja palautumista. Sama pätee työelämässä ja onnistumisien ja vastoinkäymisien mukana tulevat myös työtuloksien ylä- ja alamäet. Jos työpaikoilla on heikkoa henkilöjohtamista ja tämän lisäksi tuen, palautteen ja arvostuksen puute, niin lopputuloskaan ei voi olla hyvä. Tähän kun lisätään vielä henkilökohtainen ajojahti, niin liikutaan erittäin vaarallisilla vesillä. Valitettavasti tämän tyyppisiä käytäntöjä on havaittavissa myös metsäalalla.
Metsäasiantuntijan työ on hyvin asiakaskeskeistä ja työntekijä on työnantajan paras käyntikortti. On kaikkien etu, jos ajoissa ja yhteistyöllä pystytään tunnistamaan ja yksilöimään kuormitustekijät ja kartoittamaan erilaisia vaihtoehtoja. Hyvinvoiva ja tyytyväinen työntekijä on tuottava.
Pidetään kavereista huolta!
Stefan Borgman
puheenjohtaja/ordförande
stefan.borgman@luva.fi
Puh./Tel. +358 401588815
METO – Metsäalan Asiantuntijat
Mikonkatu 8 A, 5. krs. 00100 Helsinki
www.luva.fi/metsaasiantuntijat/
————————————————————————————————–
Belastningsfaktorer i arbetslivet – skogsbranschens tickande tidsbomb
Det går bra för skogsbranschen och nya investeringar planeras runt om i vårt land. Industrianläggningarna behöver virke varje dag året om, vilket även leder till utmaningar gällande branschens arbetsuppgifter. Skogsexperternas befattningsbeskrivningar och arbetsuppgifter har under årens lopp förändrats väsentligt. Tyvärr överskuggas de idag av ökande och överdimensionerade mål, brådska, tvångstakt samt samhällets och medborgarnas krav. Dessa psykosociala belastningsfaktorer är inte en enskild individs problem, utan de berör alla arbetstagare. Arbetsbördan är för flera så enorm att arbetsdagarna blir överlånga och gränsen mellan arbete och fritid suddas ut. Skogsexpertens goda avsikt att klara sina mål och göra ett gott arbete resulterar istället i att personen faller i en varggrop. Arbetet tas med hem, man försöker passa in arbete och fritid så att arbetet utförs i hemlighet när andra familjemedlemmar sover eller befinner sig någon annanstans. Mitt i brådskan glömmer man också bort både de egna och andras fritidsintressen och fallet mot gropens botten har börjat.
Att ta upp ärendet
Ett av skogsbranschens problem kan vara yrkeskårens traditioner och arbetsstolthet. Man vågar helt enkelt inte erkänna att man mår dåligt eller att man inte orkar. Andra faktorer som inverkar på att man inte vill ta upp ärendet är rädslan att förlora sin arbetsplats eller att hamna på ”svarta listan”.
Bäst vore ändå att så snabbt som möjligt ta upp ärendet till diskussion. På arbetsplatsen kan ärendet diskuteras med arbetarskyddsfullmäktige eller med förtroendemannen. Andra alternativ är företagshälsovården, hälsocentralen eller hemma med närstående.
Orkandet i arbetet borde vara ledstjärnan i allas verksamhet och både målen och arbetsmängderna skall vara sakliga. Personer i förmansställning har ett stort ansvar för att detta skall lyckas. Dessa chefer borde ha tillräckligt med erfarenhet gällande fältarbete och också stöda personalen för att nå målen. Slutresultatet kan inte vara bra om personalledningen på arbetsplatsen är dålig och det dessutom förekommer brist på både stöd och uppmuntran. Då man ännu här tillägger personlig klappjakt så är problemen verkligt allvarliga. Tyvärr förekommer denna typ av praxis även inom skogsbranschen.
Skogsexpertens arbete är kundcentrerat och arbetstagaren är arbetsgivarens viktigaste visitkort. Det är en fördel för alla om man i tid kan identifiera belastningsfaktorerna och kartlägga olika alternativ. En välmående och nöjd arbetstagare är produktiv.
Ta hand om arbetskamraterna!
Stefan Borgman
ordförande
stefan.borgman@luva.fi
Tel. +358 401588815
METO – Metsäalan Asiantuntijat
Mikonkatu 8 A, 5. krs. 00100 Helsinki
www.luva.fi/metsaasiantuntijat/