Tunnistatko eri kyyhkylajit?

Suomessa pesii useita eri kyyhkyslajeja – osaatko tunnistaa ne? Tee oheinen testi, vastaukset sekä lisää tietoa kyyhkylajista löydät sivun lopusta.

 

Sienestyksestä sanotaan huumorilla, että ”Tunne myrkkysienet – syö vain sieniä, jotka tunnet”. Vitsin opetuksena on, että lajien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, on sitten lähdössä sienestämään tai haulikon kera metsälle…

Metsästyskausi alkoi tänään 10. elokuuta kyyhkyjahdilla. Tunnistatko Sinä oheisista kuvista Suomessa pesivät kyyhkyslajit? Vastaukset ja tietoa lajista löydät sivun lopusta.

Ei saa kurkkia vielä vastausta… Koeta ensin tunnistaa oheiset kyyhkyt.

 

Kyyhky 1.

Jos annan vihjeen, niin saattanet arvata. Joten nyt ilman vinkkiä tätä kyyhkylajia tunnistamaan…

Kyyhky 2.

Eikös olekin sievä? Oletko tällaista nähnyt?

Kyyhky 3.

Mikäs kyyhky se Sinua tässä tuijottaa?

Kuva: jim.gifford, CC BY-SA 2.0, lähde: Wikimedia Commons

 

Kyyhky 4.

Näyttävätkö nämä linnut tutuilta? Kaupungeissakin niitä näkyy…

Kyyhky 5.

Mikäs pari se täällä tepastelee?

 

Vastaukset:

Kyyhky 1

Suomessa rauhoitettu Turturikyyhky (Streptopelia turtur). Suomessa turturikyyhkyjä pesii Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, pesimäkanta arviolta 5–10 paria. Turturikyyhky on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, se on rauhoitettu ja ohjeellinen korvaussumma on 252 euroa Ympäristöministeriön asetuksen mukaan. Asetuksessa lukee virheellisesti ”tunturikyyhky”, mutta latinankielinen nimi paljastaa sen turturikyyhkyksi. Tämän talveksi Afrikkaan muuttavan lajin pesimäkannaksi Keski-Euroopassa on arvioitu 3,5-7 miljoonaa paria, eli lintu on siellä varsin runsaslukuinen.

Lisätietoa: Luontoportti  Wikipedia  YM: Rauhoitettujen eläinten ohjeelliset arvot

Kyyhky 2

Suomessa rauhoitettu Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto). Suomessa nykyään paikoittainen yhdyskuntamaisesti esiintyvä laji, muun muassa Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Oulussa ja Ahvenanmaalla. Suomessa pesii noin 100 paria. Euroopassa elää arviolta 9,3–22 miljoonaa yksilöä, joista pesiviä pareja on noin 4–15 miljoonaa. Suomessa rauhoitettu laji, jonka arvo on 252 euroa Ympäristöministeriön asetuksen mukaan.

Lisätietoa: Luontoportti  Wikipedia  YM: Rauhoitettujen eläinten ohjeelliset arvot

Kyyhky 3

Suomessa rauhoitettu Uuttukyyhky (Columba oenas), toiselta nimeltään metsäkyyhky.  Tumman siniharmaa pienehkö kyyhky, jolta puuttuu kaulalta ja siiviltä valkoinen väri. Muistuttaa väriltään kesykyyhkyä. Harvalukuinen pesimälintu Etelä- ja Keski-Suomessa. Ruokailumaina pellot ja niityt, mutta pesä voi sijaita metsässä kaukanakin ruokailumaista, mihin syynä pula sopivista pesäkoloista. Suomen kannaksi arvioitu 2.000–5.000 paria. Suomessa rauhoitetun linnun arvo on 589 euroa. Uuttukyyhky pesii suuressa osassa Eurooppaa, Aasiaa ja Pohjois-Afrikkaa, mutta puuttuu Euroopan pohjoisosasta. Sen pääasiallista talvehtimisaluetta on Länsi- ja Etelä-Eurooppa. Maailman populaation kooksi arvioidaan 1,4–2,6 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii arvioilta 560 000–1 040 000 paria.

Lisätietoa: Luontoportti  Wikipedia YM: Rauhoitettujen eläinten ohjeelliset arvot

Kyyhky 4

Metsästyslain alainen sepelkyyhky (Columba palumbus). Suurin kyyhkylajeistamme. Väri siniharmaa, siiven päällä valkea poikkijuova ja kaulassa valkoinen sivulaikku, joka puuttuu nuorelta. Aiemmin arkana tunnettu sepelkyyhky on sopeutunut hyvin ihmisiin ja se voi pesiä aivan pihapiirissäkin. Esiintyy muuttoaikaan suurina parvina. Pesivänä nykyisin lähes Tunturi-Lapin rajoille asti. Suomen kannaksi arvioitu 300.000 paria.

Lisätietoa: Suomen riistakeskus  Luontoportti  Metsästyslaki 5§: riistaeläimet

Kyyhky 5

Rauhoittamaton kesykyyhky (Columba livia domestica), toiselta nimeltään pulu. Kaupunkien ja torien tuttu kaveri. Väriskaala suuri, täysvalkoisesta monenkirjavaan. Laji on kehittynyt kalliokyyhkystä (C. livia), joka on alkuperältään eteläeurooppalainen kyyhkylaji. Lajin ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kalliokyyhkysmäisten pulujen erottaminen uuttukyyhkystä voi olla hankalaa. Kesykyyhkyllä on kuitenkin aina siivellä kaksi mustaa poikkijuovaa, sen yläperä on valkoinen ja siiven alapinta on vaalea. Koivet ovat punertavat, nokka on harmaa ja tyviosalta vaihtelevasti valkoinen. Silmän värikalvo on oranssinpunainen. Tavataan harvoin maaseudulla. Suomen pulukannaksi on arvioitu 20.000–40.000 paria.

Lisätietoa: Luontoportti  Metsästyslaki 5§: rauhoittamattomat eläimet

 

Teksti: Tiina Eklund

Takaisin