Kuntapolitiikoilla merkittävä rooli luonnonvara-alaa koskevissa asioissa

Jatkokaudelle valitut kansanedustajat ja kotikaupunkiensa valtuustojen puheenjohtajat metsätalousinsinööri Hanna Huttunen Outokummusta ja agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta kertoivat LUVAn kuntatyöryhmässä 3.5.2023 kotikaupunkiensa luonnonvarojen käytöstä.

Sekä Outokummussa että Kuhmossa kaupunkien omistamien metsien pinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Kaupunkien metsien hoito on ulkoistettu kilpailutukseen perustuen.

Outokummussa Metsänhoitoyhdistys vastaa kaupungin metsien hoidosta ja vuosittain pidetään palaveri toimenpiteistä. Lisäksi hoitotoimet kilpailutetaan vuosittain.

Kuhmossa metsäalan koulutuksen saanut tiemestari vastaa kaupungin metsien hoidosta. Kaupunki oli aloitteellinen Suomen metsäkeskuksen vetämässä Perukan yhteismetsä -hankkeessa antamalla palstan yhteismetsän pesämunaksi.

Metsien hoitoa koskevia kuntalaisaloitteita ei ole juuri tullut. Suojeluaktiivisuus kohdistuu lähinnä valtion metsiin.

Turve lämmöntuotannossa ei ole kummassakaan kaupungissa merkittävä. Kuhmon kaupungin lämmöntuotannossa hyödynnetään puuteollisuuden sivuvirroista syntyvää haketta ja puujätettä. Outokummussa kaukolämmöntuotanto perustuu hakkeeseen.

Huttunen kertoi, että maakuntakaavoituksessa on varattu alue turpeennostoon Ilomantsin biohiilihankkeeseen, jossa on tarkoitus hyödyntää turvetta monin eri tavoin biohiilestä kasvuturpeeseen.

Metsien hoidon ja käytön kansallinen päätäntävalta puhutti osallistujia. Riski Suomen ulkopuolelta tuleville päätöksille metsien käytöstä nähtiin vaarallisena ja Suomelta toivottiin EU:n suuntaan yhtä yhteistä linjaa.

Arvovalintana lähiruoka

Julkisen sektorin elintarvikehankinnat perustuvat Kuhmossa ja Outokummussa mahdollisimman pitkälle kotimaiseen ja lähellä tuotettuun ruokaan, mihin on myös moraalinen velvollisuus huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Lisäksi sillä on mittavat aluetaloudelliset vaikutukset.

-Outokummulla on oma ateriapalvelukeskus ja naapurikunta Liperissä on Jaakkolan tukku, joka ostaa tuotteet suoraan tuottajilta mahdollisimman läheltä. Salaattitarpeet, juurekset, marjat, perunat tulee kaikki tätä kautta lähituottajilta, Huttunen kertoi.

Tämä järjestely takaa lähituottajien käyttämisen mahdollisimman luotettavasti.

-Kuntapäättäjillä on vahva tahtotila käyttää lähialueen tuottajia ja ohjeistaa käyttämään mahdollisimman paljon lähialueen tuottajia ja toimittajia.

Huolena ovat sotealueen isot massiiviset yksiköt. Niissäkin toivotaan käytettävän kotimaisia raaka-aineita siten, että hinta ei ole ainoa kriteeri. Aluevaltuutetuilla on velvollisuus tehdä kotimaisuutta tukevia päätöksiä.

-Raha tulee ratkaisemaan, koska kaikki sotealueet ovat alijäämäisiä. Edunvalvonnallista näkökulmaa tarvitaan tukipalveluiden, ateria- ja puhtaanapitopalveluiden, sekä hankintoihin, Kettunen muistutti.

Lomitus toimii paperilla, mutta näkymä tiloilla on erilainen. Korona-aika ja kustannusten nousun myötä lomittajien, ja itse tilallisten, työ muuttui entistä raskaammaksi. Tämä on taas lisännyt sairaspoissaoloja ja lomittajapulaa. Kettunen on tehnyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen koskien lomittajien toisen matkan matkakorvauksesta tai vaihtoehtoisesti toisen matkan laskemisesta työajaksi.

Kuhmon lomituspalvelut siirtyivät Pohjois-Pohjanmaalle, jolloin tiedonsiirrossa tuntui olevan ongelmia. Logistiikan tärkein virta on tiedon virta, Kettunen muistutti. Työn mielekkyyteen ja työhyvinvointiin sekä riittävään palkkaukseen pitäisi saada kansallisella tasolla muutosta.

Lakimuutoksia ja lisää rahaa

Valitusoikeus on tärkeä perusoikeus, mutta valitusoikeuden väärinkäyttäminen näyttäytyy turhauttavana prosessien hidastamisena. Valittamisesta aiheutuu haittaa elinkeinotoiminnalle, kuntien toiminnalle ja yksityisille ihmisille.

Ongelmana on, että oikeuden toimintaketjuun tarvitaan lisää rahaa ja tekijöitä. Ruotsin mallin mukaista valituskäsittelyn pikakaistaa ei voida Suomessa käyttää, sillä se vain ruuhkauttaisi järjestelmää lisää. Myös lakimuutoksia valitusoikeuteen tarvitaan. Valittajalla tulisi olla side valituksen kohteeseen, hänen olisi oltava paikkakuntalainen. Myös valitusmaksua on harkittava.

Kuntapäättäjille uusi vaativa tehtävä

Kaivoslain muutokset koskettavat jatkossa uudella tavalla kaikkia niitä kuntia, joissa kaivostoiminta on mahdollista. Kaivoslaki muuttuu ja kaivokset tulevat kunnan kaavoituksen kautta määritettäväksi. Mineraaleista tulee myös kuntaan verotuloja. Kaivostoiminnasta valta ja vastuu on kuntapäättäjillä jatkossa. Tuleeko kuntaan verotuloja ja jos tulee kaivos, niin onko riskit ja hyödyt tasapainossa. Tämä vaatii aivan uudenlaista perehtymistä kaivosasioihin.

Takaisin