100 vuotta agrologien asialla – maaseudun moniosaajille kysyntää tulevaisuudessakin
Vuosi 2025 on agrologeille merkittävä juhlavuosi, kun Agrologien Liitto täyttää 100 vuotta. Mutta keitä agrologit ovat ja mitä he tekevät?
– Agrologit ovat maaseudun moniosaajia ja heidän työkenttänsä on laaja. Jäsenistöstämme suurin osa, vajaa kolmannes, työskentelee alkutuotannon parissa maatalousyrittäjinä. Lisäksi palkansaajajäsenistä reilu neljännes toimii sivutoimisesti maatalous- ja maaseutuyrittäjinä, kertoo Agrologien Liiton puheenjohtaja ja maatalousyrittäjä Leea Sangi.
– Agrologeja on runsaasti myös maatalousyrittäjien tukena erilaisissa asiantuntijatehtävissä neuvontaorganisaatioissa, virkamiehinä maaseutuhallinnossa sekä maatalouskaupassa. Lisäksi agrologeja toimii koulutuksen ja maaseudun kehittämisen monipuolisissa tehtävissä sekä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa, kuvaa liiton toiminnanjohtaja Anne Laitinen.
Agrologien työllisyysnäkymät näyttävät jatkossakin hyviltä. Opetushallinnon tilastopalvelun vuoteen 2028 saakka tehdyn työvoiman kohtaantoselvityksen mukaan maa- ja metsätalouden johtajista ja asiantuntijoista on pulaa.
– Työvoiman tarjonta on pienempi kuin vuosittain avautuvien työpaikkojen määrä. Agrologien työllisyysnäkymät ovat edelleen hyvät. Agrologeja valmistuu vähemmän kuin siirtyy eläkkeelle, kertoo Laitinen.
Agrologien Liiton marraskuussa 2024 tekemän selvityksen mukaan 81 % palkkatyössä olevista agrologeista koki työllisyystilanteen vähintään melko hyvänä. Vastaajista 18 % kuvasi tilannetta huonoksi ja vain reilu 1 % erittäin huonoksi.
Agrologi (AMK)-tutkinnon vuonna 2024 suoritti 243 henkilöä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistuneita on vuosittain ollut keskimäärin 230. Samalla tarkastelujaksolla naisten osuus valmistuneista on ollut lähes kaksi kolmasosaa (63 %).
Maisteritutkintoon rinnastettavan ylemmän ammattikorkeakoulun agrologi (YAMK)-tutkinnon suoritti viime vuonna 42 henkilöä, joista neljä viidestä (79 %) oli nainen.
Arvokasta työtä yhdistyksissä
Maatalousteknikkojen Yhdistys (myöhemmin Agrologien Liitto) perustettiin vuonna 1925 ajamaan alkujaan Mustialan ja Kurkijoen maamiesopistoista valmistuneiden etuja ja lisäämään ammattiosaamista. Myöhemmin toimintaan tulivat mukaan myös muista opistoista valmistuneet maatalousteknikot. Tutkintonimike vaihtui 1960-luvun taitteessa opistoasetuksen myötä agrologiksi.
Agrologien Liitto on nykyään agrologien yleisiä etuja ajava valtakunnallinen yhdistys. Liittoon kuuluu 18 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 3300 jäsentä.
Agrologeilla on kautta aikojen ollut kiinteä yhteenkuuluvuuden tunne. Agrologius on paljon enemmän kuin suoritettu tutkinto. Jäsenyhdistykset järjestävät kohtaamisia verkostoitumiseen ja virkistäytymiseen liittyen, ammattiasiaa unohtamatta.
– 100 vuotta sitten perustettu Agrologien Liitto otti suojaansa koulukuntansa jäsenet ajaen heidän etujaan muuttuvassa maailmassa. Paikalliset yhdistykset ovat tehneet arvokasta työtä tuoden yhteen saman koulutuksen saaneet. Agrologien Liiton ja paikallisten yhdistysten toimintaa on kuvastanut aina hyvin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, Agrologien Liiton edustajiston puheenjohtaja Heikki Keisari kertoo.
– Verkostoitumiselle ja ammattiasian vaihtamiselle riittää kysyntää, ehkä myös tilamäärän vähenemisen tuoman sosiaalisen kanssakäymisen paikkaamiseksi, lisää Anne Laitinen.
Annamme mielellämme lisätietoja
Toiminnanjohtaja Anne Laitinen puh. 050 5143711
Puheenjohtaja, maatalousyrittäjä Leea Sangi puh. 050 371 5528