Historiaa

Mistä kaikki alkoi?

Mustialan Toveriliitto kutsui entisiä ja silloisia maamiesopistojen oppilaita 11.4.1925 Helsinkiin Maataloustuottajain Keskusliiton tiloihin päättämään Maatalousteknikkojen yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksen ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Kuopion Seurahuoneella saman vuoden kesällä, 27.6.

Yhdistyksen tarkoituksena oli saada aikaan toverillista yhteistyötä maamiesopistojen kurssin suorittaneiden henkilöiden kesken, edistää ammatillista kehitystä, valvoa yhdistyksen jäsenten yhteisiä etuja sekä vaikuttaa yleensä maataloudellisten harrastusten vireillä pitämiseksi ja elvyttämiseksi.

Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli tuusulalainen maanviljelijä August Peuramo, joka toimi tehtävässä 12 vuotta. Liiton historian pitkäaikaisimmat puheenjohtajat ovat olleet kansanedustajat ja kunnallisneuvokset Mauno Jussila Maariasta (vv. 1959-76) ja Einari Nieminen Huittisista (vv. 1977-1992).

Mustialan ja Kurkijoen oppilaista valtakunnalliseksi

Jäseniksi pääsivät aluksi vain Mustialan ja Kurkijoen maamiesopistoissa opiskelleet tai opiskelemassa olleet henkilöt. 1937 hyväksytyissä säännöissä annettiin jäseneksi liittymisoikeus vain jokaiselle maamiesopiston tai pienviljelysneuvojaopiston kurssin suorittaneelle.

Perustamisvuonna jäsenmäärä oli 76, mutta jo viiden vuoden kuluessa vajaat 500. Sotien päätyttyä ylitti jäsenmäärä reippaasti 1000 jäsenen rajan. 2000 jäsenen raja ylittyi vuonna 1979, 3000 jäsenen raja kymmenen vuoden kuluttua ja 4000 raja 1998.

Vuodesta 1952 ovat Liiton jäseninä olleet eri puolille maata perustetut paikallisyhdistykset.

Maatalousteknikkojen Yhdistyksestä tuli vuonna 1948 Maatalousteknikkojen Liitto. Sen jälkeen nimi muuttui vuonna 1960 Suomen Agrologien Liitoksi ja 1972 Agrologien Liitoksi.

Agrologien yleisiä etuja valvovaksi koulukuntajärjestöksi

Liiton panos agrologien työmarkkina-asioiden hoitamiseen oli 1970-luvulle saakka melko suuri varsinkin maatalousneuvonnan puolella. Koulukunnan levittäytyessä yhä laajemmille työaloille työsuhteeseen liittyvien etujen ajaminen vähentyi.

1970-luvulla oli esillä ajatus liiton kehittämisestä ammattijärjestöksi, mutta silloin katsottiin jäsenten edustavan niin monia aloja, että niistä ei olisi saatu vaikuttamiskelpoisia edunvalvojia. Asiaan lienee vaikuttanut myös yrittäjien suuri osuus jäsenistöstä. Näin ollen päätettiin pysyttäytyä agrologien yleisen tason etuja valvovana koulukuntajärjestönä.

Oma kassa agrologien turvana

Agrologien heikko työllisyystilanne antoi aiheen Agrologien Työttömyyskassan perustamiseen vuonna 1970. Enimmillään työttömyyskassaan kuului noin tuhat agrologia.

Kassan hoitaminen Liiton toiminnanjohtajan sivutyönä muodostui ylivoimaiseksi 1990-luvun lamavuosina. Työttömyyskassalain muutos pakotti pienet kassat yhdistymään, joten Agrologien Työttömyyskassa fuusioitui Metsäalan Toimihenkilöiden työttömyyskassan kanssa vuoden 1997 alusta.

Taitomestaruuskilpailut ja kesäpäivät melkoinen voimainnäytös

Maakunnissa vuosittain kiertäneet Agrologien Kesäpäivät ovat taitomestaruuskilpailuineen olleet jäsenyhdistyksiltä melkoinen voimainnäytös. Taitomestaruuskilpailu mittasi agrologien ammattiosaamista laajasti. Kisan voittaja hallitsi niin talouslaskelmat kuin oikeinkirjoituksen, yleistietouden, tunnisti koneenosat, kasvit ja maalajit, kartoitti peltolohkon ja oli haka myös metsäasioissa ja ripeä taitoradalla. Taitomestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955 ja viimeisen kerran vuonna 2012.

Lisäksi Hyvinkäältä ja Mustialasta valmistuneille agrologeille on järjestetty liiton toimesta vuodesta 1996 lähtien, niin sanottuja ”kymppikurssitapaamisia”. Tapaamisiin on vuosittain osallistunut parhaillaan 250 agrologia.

Virkistäytymistä Ylläs-Agrolassa ja Kuuhanmäessä

Äkäslompolossa sijaitsevasta Ylläs-Agrolasta on rakentunut tärkeä lomanviettopaikka monelle agrologille. Lapin Agrologit käynnistivät kunnioitettavan lomakiinteistön, yhteensä yhdeksän lomahuoneiston, rakennushankkeen rakentamisen toukokuussa 1989. Hanke ajautui talousvaikeuksiin keväällä 1992. Lomakiinteistön pelastamiseksi Agrologien Liiton ja muiden osakkaiden toimesta perustettiin heinäkuussa 1992 viikko-osakepohjainen Ylläs-Agrola Oy (myöhemmin Koy Ylläs-Agrola). Agrologien Liitto on suurin Koy Ylläs-Agrolan viikko-osakkeiden omistaja ja tarjoaa jäsenilleen kohtuuhintaisia lomaviikkoja Ylläksen sydämessä.

Heinolan Lusissa sijaitseva Kuuhanmäki-kiinteistö ostettiin v. 1966. Kuuhanmäki on rakennettu talkoovoimin, ja on osoitus merkittävästä yhteisestä ponnistuksesta. Aitat on saatu lahjoituksina. Kaksikerroksinen aitta siirrettiin Perniöstä vuonna 1974 (Ulla ja agrologi Simo Sauran lahjoittama) ja yksikerroksinen on siirretty Jämsästä v. 1968 (agrologi Martti Kauppilan lahjoittama). Kuuhanmäki on edelleen jäsenistön aktiivisessa käytössä, vaikkakaan kulta-aikojen määriin ei enää ylletä. Esimerkiksi v. 1996 Kuuhanmäessä vieraili noin 200 kävijää.

Teksti pohjautuu historian tietojen osalta Olavi Linkolan laatiman 50-vuotishistoriikin pohjalta Esko Lappalaisen kirjoitukseen v. 2015