Vierasblogi Hanna Ekman, Energiateollisuus: Uutta energiaa – made in Finland

Luontodokumentti Metsän tarina sai muutama vuosi sitten kymmenet tuhannet suomalaiset elokuvateattereihin. Tarina kiinnosti ihmisiä maassa, jossa metsää on neljä hehtaaria jokaista asukasta kohden, yhteensä yli 22 miljoonaa hehtaaria. Jossa metsävarat lisääntyvät jatkuvasti, ja jossa metsän kestävään hoitoon ja hyödyntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Viimeiset kaksi vuosikymmentä uusiutuvat energialähteet, vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat olleet kiinteä osa Suomen energia- ja teollisuuspolitiikkaa. Suomi saavutti vuodelle 2020 asetetun uusiutuvan energian tavoitteen kuusi vuotta etuajassa. Teollisuuden loppuenergian käytöstä uusiutuvien osuus on nyt lähes 45 prosenttia. Kun sähkön ja kaukolämmön tuotannossa uusiutuvat kasvavat ja teollisuuden energiankäyttö sekä tehostuu että sähköistyy, nousee uusiutuvien osuus teollisuuden energiankäytöstä selvästi yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa, jos missä, edellytykset tavoitteiden saavuttamiseen ovat olemassa jopa ilman energiantuotannon tukitoimia.

Suomessa metsiä ei tarvitse etsiä ja niistä löytyy myös maan tärkein uusiutuvan energian lähde. Metsävarantomme riittävät kotimaisessa mittapuussa merkittävään energiantuotantoon. Puu on noussut öljytuotteiden ohi Suomen tärkeimmäksi energialähteeksi ja kattaa lähes neljänneksen kaikesta käyttämästämme energiantarpeesta. Enenevässä määrin puusta on alettu tuottaa lämmön ohella myös sähköä. Suomi onkin johtava maa bioenergian käytössä, mikä tarjoaa myös vahvan vientipotentiaalin bioenergiaosaamisessa.

Puuenergian hyödyntämisessä on omat haasteensa. Vaikka Suomen maapinta‐alasta luokitellaan metsätalousmaaksi 86 %, ovat varat jakautuneet epätasaisesti eri puolille maata. Puuenergian käytön lisäämiseksi onkin oleellisen tärkeää kehittää uusia logistisia ratkaisuja, kuten terminaaleja ja kuljetusten tehostamista.

Muutos uusiutuviin, vähähiilisiin energialähteisiin on ollut nopea ja kiihtynyt viimeisten vuosien aikana. Monet uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat jo nyt kilpailukykyisiä tai hyvin lähellä sitä. Lämmöntuotannossa eri bioenergiajakeet, lämpöpumput kaukolämpöalueen ulkopuolella ja aurinkolämpö täydentävänä lämmityksenä pärjäävät markkinoilla hyvin. Sähköntuotannossa vastaavasti maatuulivoima, bioenergiaan pohjautuva yhteistuotanto ja vesivoima rakennetuissa vesistöissä ovat kilpailukyvyltään kestäviä.

Energia-ala on ollut jo pitkään vakaa investoija, eikä toimiala ole yhtä suhdanneherkkä kuin muut teollisuuden toimialat. Viimeisten vuosien aikana energia-alan tekemät vuotuiset investoinnit ovat olleet vajaan kahden miljardin euron tuntumassa. Energia-ala tarvitsee investoinneilleen toimintaympäristön, joka on vakaa ja ennakoitava. Tukipolitiikan sijaan tulisi luottaa siihen, että markkinat ohjaavat.

Toteutetut investoinnit ovat paitsi luoneet työllisyyttä varmistaneet, että Suomessa on korkeampi uusiutuvien osuus ja alhaisempi hiilidioksidipäästö kuin keskimäärin EU:ssa. Kehitys on saavutettu kustannustehokkaasti siten, että esimerkiksi sähkönhinta on pysynyt kohtuullisena ja keskimäärin EU‐hintoja edullisempana asiakkaalle.

Suomi on yksi uusiutuvien energialähteiden edelläkävijä. Viime vuonna kivihiilen käyttö väheni 18 prosenttia ja maakaasun 14 prosenttia. Sähkön ja kaukolämmön vähäinen kysyntä vaikutti myös puuenergiaan, jonka käyttö väheni kuitenkin vain kaksi prosenttia. Pysyäksemme kehityksessä tarvitaan mittavaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin panostusta teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen.

Hanna Ekman
johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Energiateollisuus

 

 

Takaisin